

| Kutsuma nimi: | Hopsu | Rekisterinumero: | VH-00000 |
| Rotu: | Suomenhevonen | Kasvattaja: | Crystal / Vaapukka |
| Sukupuoli & säkä | ori, 153 cm | Omistaja: | maukka. |
| Väri: | musta | Kotitalli: | Colby Abbey |
| Syntynyt | 7.9.2009 | Painoitus: | Koulupainotus |
| Ikääntyminen: | Oma (3v. 07.11.2009) | Koulutustaso: | Vaativa A |
Aamua, päivää, iltaa... ihan sama, olkoot mikä on! Oon suomenhevosori Vaapukan Elohopea, mutta mun omistaja, maukka, sanoo mua
Hopsuksi. Voisin vaikka aikani kuluksi kertoa millainen hevonen mä oikeestaan oon. Maukalla on muka jotain koulukiireitä, niin
joudun sit ite kertomaan millanen oon. Älkääkä väittäkö että huijaan, ihan rehellisesti kerron itestäni! Älkää Nikkelille kertoko
mut omasta mielestäni mä oon se fiksumpi osapuoli! Niksu on välillä aika lapsellinen.
Yleisesti oon aika kiltti, mut kyl mullakin niitä ns. pahoja päiviäkin on. Nikkeli on kuitenkin mun paras kaveri ja sille
mä oon aina kiltti! Ei meistä kumpikaan haluu et maukka myy toisen johonkin kammottavaan talliin. Mulla käytetään orikuolainta kun
mut talutetaan esim. tarhaan! Ompa hauskaa joo. Kuolain on kauheen epämukava ja usein myös kylmä. Kun näänkin et joku tulee mun
karsinaa kohden orikuolain kourassa, pistän suun tiukasti kiinni ja avaa vasta sitten kun nään et sitä kuolainta lämmitetään.
Taluttaessa oon hieman villihkö, kuitenkin kun oon näinkin komea ori, täytyy mun vähän keikistellä kauniille tammoille. Jokainen
ori niin tekee. Mut jos tammoja ei oo lähettyvillä löntystän taluttajan perässä ihan kiltisti. 
Hoidettaessa mä joskus seison paikoillani ja joskus en, riippuu ihan siitä oonko mä karsinassa hoidettavana vai käytävällä.
Karsinassa hoidettaessa yleensä pyörin ympyrää, koska en nää ympärilleni muuten. Jos taas oon käytävällä kiinni, seison kuin tatti
sateessa(maukka alko kiroamaan) ihan paikoillani koska siitä näkee hyvin ympärilleen ja kuulee heti jos muut heppakaverit juoruilee
jotakin. Harjatessa en kovin paljoa tykkää jos mahan alta harjataa, sillä se kutittaa hieman. Jalkojen harjaaminen käy helposti ja
kavioiden putsaus näppärästi. Kannattelen yleensä jalkoja niin kauan kuin pitääkin, jolloin saan aimo annoksen taputuksia kaulalle.
Pään harjaaminen on ihan jees, mut jos yritätkin harjata jotenkin huonosti tai väärällä tyylillä, nostan pään niin korkeelle ettette
te kitukasvuset ihmiset yltä mun päähän. Oikee tyyli on se et alotetaan otsatukan alka ja viimesenä harjataan posket. Harjaa ja häntää
saa selvitellä mielin määrin, sillä se on tosi kivan tuntusta! Toisin sanoen, harjaus sujuu mun kanssa ongelmitta, paitsi jos harjaat
yhdenkin karvan mun kiiltävästä karvapeitteestä väärään suuntaan, niin suutun toden teolla ja protestiksi p*skannan lattialle ja yritän
näykkiä! Varusteet mulle saa joskus helposti ja joskus vähän vaikeemmin päälle. Muistathan että kuolain tulee lämmittää ensin, ennen kuin
edes yrität tunkee sitä rautaklapia mun suuhun! Muuten kyl suitset saa mulle tosi helposti päähän. Satulan jo nähdessäni vedän vatsan sisään
ja yritän olla hengittämättä kunnes saat satulavyön kiristettyä melkein loppuun asti. Rakastan sitä kun pääsen tekemään ihmisten mieliksi
kun ne ylläpitää mun kuntoa ja taitoja kohdillaan. Mukava taputus suoritusten jälkeen innostaa mua tekeen asiat seuraavalla kerralla vielä
paremmin!
Ratsastaessa oon tosiaankin yhteistyöhaluinen ja tosi mukava. Pyrin tekeen kaiken just niinkuin ihminen pyytää, mutta enhän mä (eikä
kyllä ne Grand Prix luokkien liimaletitkään) voi kaikessa onnistua ekalla, tai vielä kolmannellakaan kokeilulla! Musta on myös monesti sanottu
että ratsastaessa oon kuin ruuna(mikä loukkaus!), mutta muuten oonkin oikein orimainen(hahaa!). Sovin kuulemma tosi hyvin alottelijoille,
vammaisratsatukseen tai terapiaratsuks, mun helpon ja mukavan liikkumistyylin vuoksi. Mulla on oikeesti tosi pehmeet askeleet ja välillä
tuntuu et tuun merisairaaks laukatessa, kentän/maneesin laidalta yleensä kuuluukin "voi kuinka Hopsulla on ihanan pyöreä laukka ja niin
tasainen ja pehmeä ravi!" Osaan laukanvaihdot melkein miten päin tahansa, pohkeenväistöt on vielä treenausta vailla, mutta viime aikoina
oon niissäkin onnistunut todella hyvin. Avot ja sulut onnistuu multa harvemmin, sillä niitä en ihan vielä kunnolla osaa, mutta kyllä me
maukan kanssa ollaan niitäkin ahkerasti harjoiteltu. Siirtymiset mä hallitsen ihan täydellisesti. Kaikki vaihteet siis toimii just niinkuin
pitääkin. Takaosakäännöksiä ei olla viel kamalasti harjoteltu, mut jotenkuten jo osaan sitä. Multa onnistuu tosi moni asia hyvin tai lähes
täydellisesti, onnistuu niin vastalaukat, laukanvaihdot, lisätyt ravit ja -käynnit kuin puolipiruetit, kootut käynnit, -ravit ja -laukat.
Vaikka itse sanonkin, oon aika täydellinen pakkaus, vaikkakin vielä hieman koulutuksen tarpeessa oonkin. Yleensä mietin tarkkaavaisesti onko
kuski siellä selässä antanut just ne oikeen pohkeet, etten vaan ala vetämään omaa showtani niin et kuski tipahtais selästä (se ei meinaan
tiedä hyvää). Liikkeet tulee multa tosi vaivattomasti, melkein kuin itsestään! Yleensä painotan takaosaan suurimman painon ja etuosa säilyy
kevyenä. En sitten tiedä onko järkeä, mut omasta mielestäni näin on kivempi. Esteillä en oo iskussa, vaan yritän juosta karkuun niitä pelottavia
keppejä(=puomit), jotka lilluu radalla jossain telineissä. Ne kepit on kai puomeja ja niiden yli pitäis hypätä, nojaa... en mä ainakaan uskalla
kovin korkeelle hypätä, kuitenkin tulisin huonosti alas ja murtaisin/satuttaisin jalkani. Sileellä työskentely on sitä paitsi turvallisempaa
ja paaaljon kivempaa! Rakastan kouluratsastusta(, mutta vielä enemmän Nikkeliä ja omistajaani maukkaa)!
©:Hopsu (eli maukka.)